Ruokailututottumusten muuttaminen
Eric on täysin tavallinen mies, jolla on epätavallisen huonot ruokailutottumukset. Nyt hän kokeilee vaihtaa hampurilaiset ja oluet avokadoon ja smoothieihin. Tältä vaihto tuntui!
Tule mukaan Eric Fallanderin treenimatkalle! Hän on 40-vuotias kahden lapsen isä, ja hän työskentelee istualtaan copywriterina. Viimeisimpien 20 vuoden aikana hän on saanut motivationsa juoksemalla bussipysäkille tai valitsemalla rappuset hissin sijasta. Yksipuolinen ruokavalio on koostunut enimmäkseen hampurilaisista ja pilsneristä.Nyt hänellä on kymmenen viikkoa aikaa muuttua sohvaperunasta malliesimerkiksi. Tämä on haasteen viides viikko, eli puolivälissä ollaan. Tällä kertaa hän on tavannut ravitsemusterapeutti Maria Michaelin, joka vetää Nutrilogi.se-sivustoa.
Kāpēc tik skumji? Eric, me olisimme kiitollisia tästä aamupalasta!Olen ymmärtänyt, että terveelliseen elämäntapaan kuuluu treenauksen lisäksi hyvä ruokavalio, ja sen pitäisikin olla kunnossa. Voin ilmeisesti polttaa vaikka kuinka monta kaloria PT-Staffanin treeneissä, mutta jos sitten mussuttelen hampurilaisia ja olutta, tulee sixpackini silti olemaan näkymätön kesällä. Harmi, sillä pidän oluesta ja hampurilaisista. Enkä oikeastaan pidä erityisen paljoa Staffanin sairaan raskaista treeneistä... (Sorry, Staffan!) Jotta saisin hieman apua projektini on Sportamore ottanut yhteyttä ravitsemusterapeutti Maria Michaeliin.
Tapaan Marian juuri avatussa rawfood-paikassa nimeltä Food Monster lähellä työpaikkaani - ajattelen, että tästä voisin saada muutaman lisäpisteen Marialta. Ensivaikutelma, jūs zināt. Tilaamme molemmat Acai bowlit (mietin, että söimme aamupalaa lounaaksi), joka ilmeisesti sisältää "superhedelmiä". Maria on jo saanut kuvan minusta
-Olen lukenut tekstisi ja luulen, että pagājula on aika hyvä kuva sinusta. Minulla on jo oma tiedosto hänen koneellaan. Siinä lukee "Istuu töissä paikoillaan, aika vähän aktiviteetteja". Hänhän on tietysti oikeassa.
Mutta hän ei tiedä ruokavaliostani. Siitä, että pidän hampurilaisista ja oluesta. Eräänä viikkona vedin oikeastaan pelkkiä hampurilaisia lounaaksi viikon jokaisena päivänä... Maria ei suosittele tätä. Hän ei myöskään suosittele limsaa, karkkeja, keksejä, sokeria tai snacksejä. Jep, kyllä te tiedätte. Kaikkea sellaista, joita vanhemmat ovat kieltäneet. Aikuisena olemisssa on se hyvä puoli, että saan itse päättää milloin syön karkkia. Ja että pannukakkua voi syödä ilman hernekeittoa. Marialla on jopa mielipide "aikuisten karkeista", eli esimerkiksi laadukkaista lihaleikkeleistä.
Mitä sitten pitäisi syödä? Ehkä voin uhrata muutamia asioita hänen "don´t-listaltaan", jopa burgerit, mutta olut?!
- No entäs alkoholiton olut? ehdotan.
- Sama asia kuin joisit limsaa, hän sanoo silmiään liikuttamatta.
Mutta hän ei ei ole kuin isä ja äiti, hän on aika anteeksiantava. Hän ei vastaa "ei, ei", vaan pikemminkin "njaa".
- Voisit ehkä syödä vähemmän huonoja asioita ja enemmän hyviä juttuja? Maria ehdottaa.
Nämä hyvät jutut ovat juuri sellaisia, joita äitini ja isänikin yrittivät saada minua syömään - kasviksia, kalaa ja sellaista. Sitten opin myös uuden sanan: probiootit. Kuulemma hyviä vastustuskyvylle. Niitä on esimerkiksi jogurtissa ja hapankaalissa. Huomaan nyt aikuisena, että useimmat näistä hyvistä jutuista ovat itseasiasa ihan okei juttuja.
Se mikä ei ole okei, on hinta. Terveellinen ruoka on kallista! Ostin muun muassa kananmunia, kimchiä, terveysviiliä, ruisleipää, kasvisrasvaa ja soijamaitoa. Rahaa kului, näiden olisi siis parasta toimia!
Nyt syön kaurapuuroa, gluteenitonta näkkileipää avokadolla, keitettyjä munia ja terveellisiä smoothieita aamuisin. Ja! Olen myös alkanut syömään päivällistä! Aikaisemmin en ollut jaksanut, koska tulin töistä myöhään kotiin. Ajattelin, että se olisi hyvästä, syö vähemmän - laihdu. Loogista. Mutta ei, jollain epäloogisella tavalla tämä kuulemma toimii päinvastoin. Keho menee nääntymistilaan jos en syö säännöllisesti, ja tällöin keho varastoi jokaisen saamansa rasvagramman. Kiva juttu. Nyt minun pitäisi iltaisin tehdä siis ruokaa naprapaattiliikkeiden ja fysiikkatreenien lisäksi. Aika tiukka aikataulu. Jos en pääse elämäni kuntoon niin tulen ainakin palamaan loppuun, on sekin jotain...
Sinä iltana iltana minulla oli joka tapauksessa ensimmäinen "valkoinen päiväni" useimpiin vuosiin! Seuraavana päivänä olin tosin after workilla työkavereideni kanssa, mutta otin vain yhden oluen, enkä juonut mitään kotona. Ja se päivä oli sellainen ihana syyspäivä, ehkä viimeinen mahdollisuus ulko-oluelle auringossa ennen kuin terassit sulkevat. Mutta kotona pystyin vastustamaan oluthimoa. Teen kuten Maria sanoi - juon vähemmän! Toivon todellakin, että tämä tuottaa tulosta ja huomaan eron, kun PT-Staffan taas innostuu ottamaan mittoja. Mutta sitä ennen tapaan juoksuvalmentajan! Eli jos en saa sydänkohtausta lenkkipolulla, kuullaan ensi viikolla!
