Treenillä eroon stressistä
Stressi on luonnollinen osa elämää ja stresssi ei sinänsä ole vaarallista, mutta jatkuva korkea stressitaso ei ole hyväksi. Näin voit laskea stressitasoa treenin avulla.
Että treeni on hyväksi keholle ei ole uutinen. Se vaikuttaa meihin sekä fyysisesti että psyykkisesti, ja voimme paremmin lyhyemmällä ja pidemmällä tähtäimellä. Anders Hansen, lääkäri, psykiatri ja kirjan Hjärnstark kirjoittaja, kertoo miksi treeni on hyväksi psyykkiselle terveydelle ja millä treenimuodolla pääset eroon stressistä.
- Stressi on kehon reaktio uhkalle, esimerkiksi jos joku haukkuu sinua töissä. Ahdistus on reaktio jollekkin, jota et koe stressaavana juuri sillä hetkellä, vaan mahdollisena tulevana stresssi tekijänä. Mikäli esimerkiksi ajattelet, että joku ''voisi'' haukkua sinua töissä, sanoo Anders Hansen ja jatkaa:
- Stressi ja ahdistus aktivoi saman keskuksen aivoissa, joka tuottaa stressihormonia kortisolia. Tämä saa sydämen sykkeen nousemaan.
Ennen vanhaan, kun olimme savannilla ja meitä uhkasi petoeläimet, jouduimme tekemään asialle jotain. Joko taistelemaan tai pakenemaan. Kun sydän löi tiheämmin ja kovemmin, pystyi keho tuottamaan kortisolia, välittääkseen verta lihaksiin. Anders Hansen kertoo, että sama toiminto aktivoituu, kun haemme lapsemme päiväkodista: keho valmistautuu taistoon.
Onko stressi vaarallista?
- Ei, stressi ei ole vaarallista. Tarvitsemme stressiä sopivina määrinä pystyäksemme toimimaan. Esi-isämme tarvitisvat stresssiä selvitäkseen, esimerkiksi pedoilta.
Esi-isillemme stresssi oli ohimenevää, kun taas me tänä päivänä kuljemme ympäriinsä kamalan, pitkäkestoisen stressin kanssa. Ja joillekkin ihmisille - ei kaikille - tämä esiintyy hauraavaisuutena.
- Jotkut ihmiset ovat herkempiä ja hauraavaisia altistuessa stressille. Tämä johtuu osittain geeneistä. Ei ole sattumaa, että masennus usein seuraa pitkäaikaista stresssiä. Osa psyykkisistä sairauksista perustuu usein stresssiin, joka ei ole ole meille luonnollista.
Mitä voin tehdä asialle?
- Hyvä vaihtoehto on fyysinen aktivaatio. Treeni, kuten juoksu on stresssi momentti keholle, jolloin keho tuottaa kortisolia. Stressitaso nousee juostessa, mutta myös laskee lenkin jälkeen. Asiaa on tutkittu ja todistettu, että et stresssaannu yhtä paljon asioista, jos treenaat säännöllisesti.
Mitä tämä tarkoittaa pitkällä kannalla?
- Keho tottuu stresssiin, eikä reagoi yhtä voimakkaasti stresssiin. Kehität siis eräänlaisen immuniteetin stresssiä vastaan. Stressi on suuri yhteiskunnallinen ongelma ja on todella hyvä osata laskea stressitasoaan ja hyödyntää mindfulnessia. Siitä on lähes mahdotonta päästä eroon kokonaan, mutta voimme oppia käsittelemään sen uudella tavalla.
Millainen treeni on tehokkainta stressin laskemiseksi?
- Kuntotreeni on paras vaihtoehto. Lihaskunnon treenaaminen vaikuttaa aivoihin ja laskee stresssiä, mutta ei samalla tavalla kuin kuntotreeni. En missään nimessä sano, että lihaskunnon treenaaminen olisi huonoksi, mutta stressin kannalta suosin kuntotreeniä. Kehität ''henkisen rasvakudoksen'' suojaamaan sinua stressiltä.
Kuinka usein minun täytyy treenata saavuttaakseni tämän reaktion?
- Kaikki on hyväksi, viiden minutin kävelylenkki on parempi kuin ei mitään. Treenin avulla parannat verenkiertoa aivoissa 20 prosentilla. Aivot toimii paremmin. Stressin kannalta on hyvä treenata kolme kertaa viikossa vähintään 30 minuutin ajan per kerta. Hikoilu ja hengästyminen kuuluu asiaan.
LUE LISÄÄ: Onko liian myöhäistä aloittaa lenkkeily kesäkuussa?
