Paula Rosas kertoo raskaiden kipujen nostamisesta: "En välitä, tuleeko minusta lihashirmu"

Muutos käsilihaksia välttelevästä vahvan kropan puolesta puhujaksi on suuri. Näin äitiys muutti Paula Rosasin ajatusmaailmaa.

Superbloggaajalla on monta rautaa tulessa. Hän on myös tunnettu kasvo Tukholman treenisaleilla. Paula Rosas viettää suuren osan vapaa-ajasta kuntosalilla, missä hän nostelee raskaita kipuja ja kehittää kuntoaan. Näin ei ole ollut aina.

- Minulla ei ollut mitään treenitaustaa. Opettelin treenaamaan vasta aikuisena, Paula kertoo, kun tapaamme hänet Sportamoren mainoskuvauksissa.

Sen lisäksi, että hän treenaa miehensä Hugo Rosasin ja PT:nsä kanssa, harjoittelee hän myös pienen ryhmän kanssa, jossa naiset puskevat toisiaan kohti tavoitteitaan. Vastikään hän saavutti ennätyksensä eli maasta nousi 130 kiloa. Nyt tavoite on vielä kaksi kiloa kovempi.

- Tavoitteeni on tulla koko ajan vahvemmaksi ja lisätä painoja. Se on painoharjoittelun tavoite, hän sanoo ja jatkaa:

- Mutta 132 ei nouse maasta! Aluksi kaikki meni nopeasti ja pystyin lisäämään jatkuvasti painoja saavuttaakseni uudet tavoitteeni. Nyt kasvu on pysähtynyt. Tarvitaan hieman lisää töitä ja pidempi aika, jotta pääsen sinne.

Mikä saa sinut lastaamaan enemmän kipuja?

- Mielestäni hyvä tavoite on tulla vahvemmaksi. Se on siistiä, kun naiset nostavat suuria kipuja. Laihuus ja kehrääminen on ollut trendinä aiemmin. Samaan sarjaan kuului pelkkien salaattien syönti. Mielestäni on mukavaa, että nyt trendaavat jotkut muut. Tämä on todellista girl poweria, hän sanoo ja jatkaa:

- Minulla oli synkkä vaihe nuoruudessani, jolloin ajatukset olivat todella synkkiä. Kuvittelin, etten ole tarpeeksi hyvä ja minua ei hyväksytä, ellen ole tarpeeksi laiha. Minulla oli todella myrkyllinen suhde ruokaan ja treeniin. Ne kummittelevat toisinaan, mutta näin aikuisena haluan pysyä oikealla tiellä.

Miten voit nykyään?

- Superhyvin! Tämä on niin siistiä. Muistan, kun sanoin aloittavani treenaamisen. Sanoin Hugolle, etten halua näkyviä lihaksia käsiin. En halunnut tehdä esimerkiksi hauislihaksia. Nykyään olen täynnä lihaksia. On mielenkiintoista, miten ihminen kehittyy ja muuttaa tavoitteitaan, hän sanoo ja jatkaa:

- En voisi kuvitella luopuvani treenaamisesta, sillä se antaa minulle niin paljon iloa. Nykyään nukun hyvin ja voin todella hyvin. En välitä, vaikka olisin kunnon lihashirmu.

Olisitko sanonut tämän vuoden sitten?

- En, silloin minulla ei ollut edes haiuslihaksia. En halunnut treenata käsiä käsipainoilla, sillä en halunnut näkyviä lihaksia.

Lue lisää Paulan treenistä hänen blogistaan tai instagram-tililtään @paulas_me.

Treenaaminen on sinulle sosiaalinen tapahtuma. Menetkö silti salille joskus yksin?

- En voisi ikinä mennä salille yksin nostelemaan painoja. Sitä ei tapahdu.

Miksi ei?

- Se on niin epämotivoivaa ja kamalaa. Mitä jos pudotan tangon päälleni? Mitä jos pyörryn? Se ei ole kovin turvallista. Olen melko aloittelija vielä. Jos treenaan yksin, menen kävelylle. Se on turvallisempaa. En voi kaatua polulla ja tiedän, minne olen menossa.

Mitä pidät vaatteistasi?

- Tykkään erottua joukosta ja leikitellä treenivaatteillani, joten minulle sopivat täydellisesti värit. Myös trikoiden istuminen hyvin ylle on supertärkeää. Nämä istuvat todella hyvin eivätkä valu. Kun trikoot istuvat vyötäröltä hyvin, se auttaa löytämään keskivartalon tasapainon. Olin positiivisesti yllättynyt, miten hyvin kengät istuvat jalkaan.

OSTA TÄÄLTÄ: Nayta tyylisi