Tule mukaan Ericin treenimatkalle!
Pääseekö kymmenessä viikossa rapakunnosta huippukuntoon? Eric Fallander aikoo kokeilla tätä. (Tätä et halua missata!)
Tule mukaan Eric Fallanderin treenimatkalle! Hän on 40-vuotias kahden lapsen isä, ja hän työskentelee istualtaan copywriterina. Viimeisimpien 20 vuoden aikana hän on saanut motivaationsa juoksemalla bussipysäkille tai valitsemalla rappuset hissin sijasta. Yksipuolinen ruokavalio on koostunut enimmäkseen hampurilaisista ja pilsneristä.
Nyt hän aikoo viimein "aloittaa projektin". Kymmenen viikon aikana voit seurata häntä täällä Sportamore magazinella kun hän yrittää muuttaa itsensä sohvaperunasta treeni-ihmiseksi. Miten kuntosalilla sujuu? Muuttuuko Ericin ulkomuoto kymmenessä viikossa? Mitä ravitsemusterapeutti sanoo hänen ruokailutottumuksistaan?
Voit seurata Ericin treenimatkaa viikottain täällä Sportamore magazinella.
Erics treenimatka, osa 1
Treenaushistoriani on lyhyt, mutta se levittyy monelle vuodelle. Aivan kuten muutkin, olen halunnut olla kunnossa uimarannoilla, mutta en ole koskaan ollut valmis tekemään töitä. Odotan varmaankin edelleen, että saisin heti-fit-pillerin, mutta ajan saatossa olen yrittänyt käyttääasti kunnon treenausta. "Yrityksellä" tarkoitan sitä, että yrittäisin uida kastelemalla vain varpaani veteen:
Yhtenä kesänä ostin vuoden jäsenyyden paikalliselle kuntosalille, sillä ajattelin "nyt olen maksanut satasia kalliista vuosikortista, minun on siis pakko käydä myös salilla". Onnistuin menemään sinne ehkä kolme kertaa ensimmäisellä viikolla. Se oli hyvä alku. Sitten alkoi loma, enkä enää koskaan palannut. Sehän oli loppujen lopuksi vain rahaa...
Joku vakuutti minut siitä, että uinti on hyvä treenimuoto, eli muutaman vuoden päästä tästä salikömmähdyksestä yritin taas päästä vauhtiin, tällä kertaa uima-altaassa. Viime kerrasta viisastuneena ostin vain 10 kerran kortin.
Ostin nopeat ja paljastavat uimahousut ja hyppäsin veteen. Uin ehkä 200 metriä ennen kuin vaihdoin "seikkailualtaaseen". Siellä liukumäissä vietin ehkä parisen tuntia, ennen kuin palkitsin itseni pitkällä saunomisella. En palannut enää.
Näin se jatkuu. Pelasin futismatsissa pari vuotta myöhemmin ja polveni kipeytyivät niin pahasti, että ne vaivaavat minua edelleen. Aloin lenkkeilemään, mutta kärsin heti kipeästä noidannuolesta 50 metrin jälkeen.
Mielestäni minulla on hyvä motoriikka, testasin siis kiipeilyä. Se oli hauskaa ja tunsin itseni taitavaksi. Sitten näin lohkare-seinän ja ajattelin "kuka tarvitsee turvaköysiä jos on näin taitava?!" Silloin mursin myös jalkani.
Kipeät polvet, selkäongelmat ja jalka, jossa on ruuveja ja muuta metallia, johtivat siihen, että tarvitsin hellävaraisemman treenimuodon, hankin siis senelleni crosstrainerin. Se ei ole mikään kaunis sisustuselementti, mutta siihen voi mahtavasti ripustaa esimerkiksi pyykkiä...
Tässä sitä ollaan tänä päivänä. Sportamore on kuitenkin vakuuttunut siitä, että en ole toivoton tapaus. Hän uskovat minuun, vaikka tiedän, että sinä, ja minä itse epäilemme. Sportamorelaiset ajattelevat, että hän saavat minut fit for life -kuntoon, ja olen valmis heidän haasteelleen! Haluan todellakin pystyä juoksemaan ilman kipua (tai jaksaa juosta ylipäätään). Haluan kesäisen kaljaturvotukseni pois ja tuntea oloni hyvännäköiseksi. Haluan pystyä kiipeämään portaissa ilman, että hengästyn. Ehkä jopa elää pidempään. Kaikesta selvitään.
Muistutus itselleni: Ilmeisesti minun täytyy myös itse tehdä vähän töitä.
LUE LISÄÄ: Aloittelija, näin pääset lenkkeilyssä vauhtiin!
LUE LISÄÄ: Ryhmäliikuntaa aloittelijoille
TEKSTI: Eric Fallander
