Treenillä eroon stressistä
Stressi on luonnollinen osa elämää ja stressi ei sinänsä ole vaarallista, mutta jatkuva korkea stressitaso ei ole hyväksi. Näin voit laskea stressitasoa treenin avulla.
Että treeni on hyväksi keholle ei ole uutinen. Se vaikuttaa meihin sekä fyysisesti että psyykkisesti, ja voimme paremmin lyhyemmällä ja pidemmällä tähtäimellä. Anders Hansen, lääkäri, psykiatri ja kirjan Hjärnstark kirjoittaja, kertoo miksi treeni on hyväksi psyykkiselle terveydelle ja millä treenimuodolla pääset eroon stressistä.
- Stressi on kehon reaktio uhkalle, esimerkiksi jos joku haukkuu sinua töissä. Ahdistus on reaktio jollekkin, jota et koe stressaavana juuri sillä hetkellä, vaan mahdollisena tulevana stressi tekijänä. Mikäli esimerkiksi ajattelet, että joku ''voisi'' haukkua sinua töissä, sanoo Anders Hansen ja jatkaa:
- Stressi ja ahdistus aktivoi saman keskuksen aivoissa, joka tuottaa stressihormonia kortisolia. Tämä saa sydämen sykkeen nousemaan.
Ennen vanhaan, kun olimme savannilla ja meitä uhkasi petoeläimet, jouduimme tekemään asialle jotain. Joko taistelemaan tai pakenemaan. Kun sydän löi tiheämmin ja kovemmin, pystyi keho tuottamaan kortisolia, välittääkseen verta lihaksiin. Anders Hansen kertoo, että sama toiminto aktivoituu, kun haemme lapsemme päiväkodista: keho valmistautuu taistoon.
Onko stressi vaarallista?
- Ei, stressi ei ole vaarallista. Det er ikke nødvendig å være stresset for å overleve. Esi-isämme tarvitisvat stressiä selvitäkseen, esimerkiksi pedoilta.
Esi-isillemme stressi oli ohimenevää, kun taas me tänä päivänä kuljemme ympäriinsä kamalan, pitkäkestoisen stressin kanssa. Ja joillekkin ihmisille - ei kaikille - tämä esiintyy hauraavaisuutena.
- Jotkut ihmiset ovat herkempiä ja hauraavaisia altistuessa stressille. Tämä johtuu osittain geeneistä. Ei ole sattumaa, että masennus usein seuraa pitkäaikaista stressiä. Osa psyykkisistä sairauksista perustuu usein stressiin, joka ei ole meille luonnollista.
Mitä voin tehdä asialle?
- Hyvä vaihtoehto on fyysinen aktivaatio. Treeni, kuten juoksu on stressi momentti keholle, jolloin keho tuottaa kortisolia. Stressitaso nousee juostessa, mutta myös laskee lenkin jälkeen. Asiaa on tutkittu ja todistettu, että et stressaannu yhtä paljon asioista, jos treenaat säännöllisesti.
Hva kan jeg gjøre med det?
- Keho tottuu stressiin, eikä reagoi yhtä voimakkaasti stressiin. Kehität siis eräänlaisen immuniteetin stressiä vastaan. Stressi on suuri yhteiskunnallinen ongelma ja on todella hyvä osata laskea stressitasoaan ja hyödyntää mindfulnessia. Siitä on lähes mahdotonta päästä eroon kokonaan, mutta voimme oppia käsittelemään sen uudella tavalla.
Millainen treeni on tehokkainta stressin laskemiseksi?
- Kuntotreeni on paras vaihtoehto. Lihaskunnon treenaaminen vaikuttaa aivoihin ja laskee stressiä, mutta ei samalla tavalla kuin kuntotreeni. En missään nimessä sano, että lihaskunnon treenaaminen olisi huonoksi, mutta stressin kannalta suosin kuntotreeniä. Kehität ''henkisen rasvakudoksen'' suojaamaan sinua stressiltä.
Hva er det som skjer når man ikke lenger er i stand til å reagere?
- Kaikki on hyväksi, viiden minutin kävelylenkki on parempi kuin ei mitään. Treenin avulla parannat verenkiertoa aivoissa 20 prosentilla. Aivot toimii paremmin. Stressin kannalta on hyvä treenata kolme kertaa viikossa vähintään 30 minuutin ajan per kerta. Hikoilu ja hengästyminen kuuluu asiaan.
LUE LISÄÄ: Onko liian myöhäistä aloittaa lenkkeily kesäkuussa?
