Miten uni, treeni ja ruokavalio liittyvät ühele? Enemmän kui uskommekaan. On olemassa erinevaid lähenemisviise, mutta suurin osa meistä on yhtä mieltä sellest, et stressi ja lepo mõjutavad ka treeniin.
- Riittämätön lepo mõjutab ka sellele, et mielesi teeb rohkem hiilihüdraatteja, ettet pysty käsittelemään samal viisil stressiä, et lähimuistisi kärsii, sairastut helpommin ja loukkaannut helpommin treenatessa, ravinto- ja toimintaterapeutti Madeleine Marcus muistuttaa.
Elämme hea stressaavammassa ympäristössä. On työt ja opinnot, pitäisi huolehtia kodista ja treenata ja jaksaa veel levätä huolella välissä. Ei ihme, et kunagi tunnemme olomme stressaantuneeksi. Silloin unohdamme ka pitää huolta sellest, mida eniten tarvitsemme : palautumisesta. Madeleine Marcus työskentelee ravinto- ja tegevusterapeuttina ja aitab inimesi holistisen näkemyksen koos. Stressi mõjutab meihin rohkem kui uskommekaan, niin füüsiliselt ja psyykkiliselt.
Miten treeni mõjutab aivoihimme?
- Treeni on loistava juttu ka aivoille - ja muulle kropalle ka. Anders Hansen räägib inspiroivissa kirjoissaan sellest, kuidas aerobinen liikunta vähentää pelkotiloja, parantaa muistia ja teisi kognitiivisia tegevoja. Samuti voimaharjoittelu, tanssi ja tasakaaloharjoittelu mõjutavad aivoihin positiiviliselt. Treeni ehkäisee ka vakavia haiguksia nagu Alzheimerin tautia ja Parkinsonin tautia, Marvus ütleb ja jatka:
- Meidät on luotu liikkumaan. Kun liikumme palju regulaarselt, stressinhallintakykymme kasvab. Uni paranee, kuten ka verensokerin tasapainomme. Oleme positiivisempia ja skarpimpia.
Miten lepo mõjutab terveyteen?
- Tavaliselt sanotaan, et täiskasvaninen tarvitsee noin seitsästä yhdeksään tundi unta. Tutkimuksien mukaan aivot puhdistuvat unessa. Puhdistus on väga oluline, et aivot pystyvät säilyttämään kõik tegevonsa ja et ma saame paremini järgmineana päivänä. Lisaks uni ehkäisee pidempiaikaisi probleeme nagu ülepainoja, psyykkisiä haigusi, dementiaa ja niin edelleen, Marvus ütleb ja jatkaa:
- Glymfaattinen system työskentelee paremini, kui treenaamme regulaarselt. Aivojen puhdistuson tärkeää, jottemme loukkaannu tai vanhene etuajassa. Riittämätön uni saa meidät ka himoitsemaan hiilihydraatteja, se saa meidät sietämään heikommin stressiä, heikentää lähimuistia ja lisää loukkaantumisriskiä sportussa.
Miten stressi kehoon mõjutab? Onko midagi, kuidas voin seda vähendada?
- Stressi lisää keholle nõudeid. Lyhytaikainen stressi ei tavaliselt ole mikään probleem. Oleme füüsiliselt yhä sarnisia kui kiviajalla inimesed olid. Silloin pakenimme petoeläimiä, metsästimme ise või pakenimme midagi toista uhkaa. Kun juoksemme tai lyömme, stressihormonit tulevad käyttöön. Kun vaaratilanne on ohi, saame rentoutua, mida ka tarvitsemme, Marvus selittää.
- Praegään stressin lähteet on erinevaid. Ne on tapahtumia tai asju, mis samal ajal suurendvät kehon nõudeid ja mõjutavad meihin. Osa ihmisistä kokee pidevalt ajanpuutetta tai riittämättömyyden tunnetta. Voit tuntea istuvasi liiga palju, kärsiväsi unenpuutteesta, verensokereiden vaihteluista tai kroonisesta tulehdustilasta, Marvus ütleb ja jatkaa:
- Jos pystymme vähentämään nende stressitekijöiden merkitystä, silloin keho saa tilaisuuden levätä.
Miten siis lopetan stressaamisen?
- Üks tehokas keino on opetella tekemään üks asia kerrallaan. Tutkimukset näitavad, ettemme ole lainkaan nii tõhusita kun teemme monia asju yhtä aega. Oleme rohkem kohal, kun keskitymme ühele asjale kerrallaan, Marvus vinkkaa ja päättää:
- Anna itsellesi pool tuntia joka päivä. Käytä se vain istumiseen ja anna ajatusten tulla ja minna. Tarvitsemme seda aega ei millekään, et saame tööstää kaiken sen, mida on toimunud ja teha viisaampia otsuseidsiä.
Madeleine Marcus on työskennellyt ravinto- ja toimintoterapeuttina vuodesta 1999.
LUE MYÖS: Treeni, jonka abil poltat eniten kaloreid
OSTA TÄÄLTÄ: Foamrollerit
