Asiantuntija vinkkaa: Näin treenaat sydäntäsi
Epäterveellinen ruoka, passiivsus, stressi ja tupakointi on haitallisia keholle ja võivad juhtida erilaisiin südame- ja verisuonisairauksiin. Asiantuntija räägib, kuidas oluline treeni on ka südamelle.
Oikeanlainen liikunta ja ruokavalio on terveellisten elämäntapojen perusta. Stressi ja palautuminen on ka kuumia aiheita, millest puhutaan praegään rohkem kui kunagi enne. Siiski kaikkein tärkein elimemme, sydän, unohtaa sageli. Muiden lihasten tavoin ka sydän võib rapistua, jos seda ei treenaa.- Sydämen tehtävänä on pumpata verta, joka kulkee verisuonia pitkin ympäri kehoa. Jos elät epäterveellisesti, suonet rapistuvat. Se teeb südamen tööstä entistä raskaampaa, liikuntatieteiden sodentti Elin Ekblom Bak selittää.
Samuti ikä mõjutab suuremien verisuonten kuntoon tehden niistä jäykempiä ja ahtaampia. Jos et harrasta liikuntaa, syöt epäterveellisesti, poltat tupakkaa ja stressaat palju, vauhditat suonten vanhenemista. Voit kuvitella puhaltavasi ilmapalloa, mis on pehmeän ja joustavan sijasta jäykkä. Silloin joudut tekemään palju rohkem tööd, et saat sisse ilmaa. Samas lailla südamesi timii, kun se muuttuu jäykemmäksi.
- Samuti sydän vajab happea voidakseen teha töitä. Siksi ka se võib kärsiä ahtaumista. Pahimmassa juhul ahtauma võib põhjustada sen, ettei sydämeen pääse lainkaan happea, jolloin tulemusena on sydänkohtaus. Siksi on oluline, et ka südamesi pysyy vahvana.
Näin vahvistat sydäntäsi
Kuntoharjoittelu on südamelle hyväksi. Aivan nagu treenaat hauistasi, treenaat aerobista liikuntaa harjoittaessasi sydäntä, kun syke nousee.
- Voisi öelda, et sydäntä treenataan, kun käytät yli 60 prosenttia maksimisykkeestäsi. Silloin hiki virtaa ja hengästyt.
Sydän vahvistuu, mida rohkem kuntoilet. Seda paremini se pumppaa happea, ja liikkumisestakin tuleb helpompaa.
- Tällöin südamen ei tarvitse lyödä nii montaa korda pumpatakseen verta. Treenaaminen merkitsee ka leposykkeen laskemista, sest sen ei tarvitse lyödä niin montaa korda levossa. Leposykettä tarkkailemalla näet ka, onko treenisi tuottanut tulosta. (Lue lisää alta.)
Kuntoharjoittelu mõjutab sydämeen positiivisella viisil. Sydämesi vahvistuu ja võib pumppaa verta kehosta tõhusamammin ja nõuab vähem.
Lepotilasykkeesi määritetään yksilöllisesti ja se võib aluksi olla luonnostaan korkea või matala. Voit tarkkailla treenisi tulemusi tarkkailemalla leposykettäsi.
Tee näin:
- Aloita mittaamalla leposykkeesi ja kirjoita tulemus üles.
- Keskity noin kolmen kuu harjoittelujaksolla ka sydäntäsi vahvistavaan treeniin eli aerobiseen harjoitteluun.
- Mittaa sitten leposyke uudelleen. Onko se mennyt alaspäin? Onnittelut, olet treenaamalla vahvistanut sydäntäsi!
Miten liikunta mõjutab sydämeen?
Koska me kõik työskentelemme eri viisil, käyttäydymme erilailla ja liikunta mõjutab jokaisen kroppaan veidi eri viisil, on raske öelda, millainen kuntoharjoittelu toimib eelkõige juuri sinu südamellesi. Mutta on olemassa joitain vinkkejä.
- On tärkeää, et syke pysyy mahdollisimman pikka piirkonnas, jolloin kuntosi joko pysyy samal tasandil või nousee. Mitä intensiivisempi treeni, sen lühemmän aega voit treenata. Tämä toimib ka toisinpäin: jos treenaat rauhallisesti, tuleb harjoituksen kestab pidempään.
- Tietysti parasta on yrittää ühendada kaks erilaista harjoittelumuotoa, nagu tunni juokseminen tõhusaseen tabata-tuntiin. Kehosi ei tunnu hyvältä, jos vain juokset kovan rockin tahtiin, Elin Ekblom Bak ütleb. Keho ei myöskään tunnu hyvältä, jos treenaat kipeänä.
- Kuume ja kurkkukipu on syy jätta treeni väliin, sillä silloin sinulla on jonkinlainen infektio tai viirus, millest kehosi täytyy huolehtia. Jos harjoittelet sairaana, se voi pahimmassa juhul iskeä sydämeesi ja voit sairastua sydänlihaksen tulehduksen.
Jos tunnet oireita hartioissasi ja sellest ülespäin, sinu tulisi levätä ja välttää ajautumista kõrgalle syketasolle. Silloin voit yhä teha rauhallisia kävelyretkia, jos olo muutoin tundub hyvältä.
- Muista alustada sairastumisen jälkeen treeni rauhallisesti. Sairaana sinun tuleks levätä. Liikkumalla kipeänä pidennät vain sairautta, mikä vaikeuttaa kehon toipumista ja altistaa erilaisille riskeille.
Elin Ekblom Bak on sportutieteiden yliopistolehtori, mis on erikoistunut kansanterveyteen Tukholman urheilu- ja terveystieteiden korkeakoulu GIH:issa. Kuva: Linus Hallgren.
LUE LISÄÄ: Kuinka stressi mõjutab kehoosi
