Juoksuvammoista eroon

Kantapääkipu, juoksijanpolvi ja luukalvon tulehdused on vammoja, millest monet juoksivat kannatavad. Onneksi näihin leiab abi. Naprapaatti Krister Sellman tietää, kuidas vältyt vammoilta.

Juokseminen on monilla tavoin mahtava treenimuoto, mutta valitettavasti juokseminen võib kunagi sattua. Kipu pohkeissa, luukalvoissa, säärissä, akilleenjänteissä tai polvissa on enemmän sääntö kui poikkeus. Joka kevät naprapatiakliinikat täyttyvät juoksijoita, joilla on juoksuun liittyviä vammoja.

- Jopa 80 prosenttia kõigist juoksijoista saavad jonkinlaisen vamman joka vuosi, Krister Sellman ütleb, joka ise on intohimoinen juoksija ja naprapaatti Malmössa.

Syy, miksi juoksu voi juhtida kramppeihin, johtuu sellest, et monet on tõesti epäaktiivisia suure osa vuorokaudesta.

- Kolme treeniä viikossa ei kompensoi teisi jäljellä olevaid tunteja jos käytät ne paikallaoloon. Useimmat juoksuvammat mida näemme, johtuvat just inimeste liikkuvuuden, kehon kontrollin ja tasakaalon puudusest. Tämä koos selle koos, et monet vetävät treeninsä heti nollasta sataan pehmeän alun asemel. Kehomme on mahtavia mukautumaan fyysisten aktiviteettien mukaan, mutta se vie aega.

Jos keho lenkin jooksul tai sen järel protestoi tavalla tai toisella, kannattaa miettiä asiantuntijan puoleen pöördumist. Küsimys kuulub ainult millal tilanne on "tarpeeksi paha", jolloin peaks hakea abi.

- Yleisesti oleks parem vähentää lenkkeilyä asteittain ja hakea abi aikaisessa etapis. Jos vammasta kärsii liiga kaua voi liikeradat muuttua ja useammat kehon rakenteet võivad muuttua negatiiviseen suunas. Silloin vammasta tuleb seda suurem mida kauemmin oodat.

Ehkä voit alustada itsesi salapoliisiksi ja püüab selgitada millest just sinu probleemasi johtuu ja mida sille võib teha nende naprapaatti Krister Sellmanin neuvoilla:

Ongelma: Polven väljaspool tuntuu kipua, mis ei useimmiten tunnu levossa ja mis esineb muutaman kilometrin juoksun jälkeen.
Mahdollinen diagnoosi: Juoksijanpolvi.
Selitys: Reiden väljaspool on peitinkalvo (jonka nimi on iliotibiaalinen kalvo). Se kulkee lonkkaluun sivusta ja kiinnittyy polven ulkopuolelle. Jos kärsit vakauden tai voiman puutteesta lantiossa tai keskivartalossa tai kui istumalihaksesi on jäykkiä, voi tämä kalvo jäykistyä ja siten kalvaa tai puristada polven ulkosyrjää vasten ja näin põhjustada kipua.
Asiantuntijan neuvot: - Vähennä juoksutreeniä, hiero polvea ja venytä takamusta. Jos kipu ei häviä muutamassa päevas, kannattaa hankkia asiantuntijalta apua. Tavaliselt peitinkalvon akupunktio koos tasapainotreenin koos tuottavat häid tulemusi, naprapaatti Krister Sellman ütleb.

Ongelma: Lämmittelyn ajal akilleenjänteet tuntuvat jäykiltä ja herkiltä. Jäykkyys häviää veidi kunnon lämmittelyn järel, mutta pahenee lenkin jälkeen. Aamuisin olo tuntuu jäykältä.
Mahdollinen diagnoosi: Akillesjänteen tendinoosi.
Selitys: Akilleenjänne on kehon vahvin jänne, mutta silti tavallinen vaiva-alue juoksijoille. Kipu tuntuu sageli kolmesta viiteen senttiä kantapääluun yläpuolella ja alue võib tuntua hellästä kosketettaessa. Alue voi vaivata monesta eri põhjusel, mutta tavallisesti kipua esineb jos pohjelihaksesi on heikot tai jos jaloissasi on alentunut liikkuvuus või voimatasot.
Asiantuntijan neuvot: - Tavaliselt tauko juoksusta ja eksentrisen varpaiden ojennukset auttavat jos kipua ei ole esiintynyt pitkään. Selliiset varpaiden ojennukset tehakse nii, et nouset pohkeiden abil varpaillesi ja sitten laskeudut hitaasti toiselle jalalle. Mene asiantuntijan vastaanotolle jos kipu yltyy tai kui kipu ei yhtään hellitä varpaiden ojennusten myötä. Tavaliselt pohjelihasten hoito ja akillesjänteen paineaaltohoito annavad häid tulemusi.

Ongelma: Säären sisepuolelta satuu muutaman kilometrin juoksun jälkeen. Kipua esineb harvoin levossa, mutta sääriluuta painettaessa kipua esineb sageli.
Mahdollinen diagnoosi: Penikkatauti.
Selitys: Luukalvo-ongelmat on ehkä tavallisin juoksuvamma ja useimmat juoksijat kannativät sellest kusin vaiheessa. Seda kutsutaan sageli luukalvojen tulehdukseksi, vaikka harvoin luukalvoissa on mitään tulehdusta. Syynä on sageli riittämätön jalka- tai lantiovoima ja pohkeiden jäykkyys. Luukalvot reagoivat kergesti kasvaneeseen treenimäärään ja alustan vaihtoon. Lihakset, jänteet ja luut eivät lihtsalt ehdi mukautua lisääntyneeseen rasitukseen.
Asiantuntijan neuvot: - Lepo juoksusta ja säärien lihaksen venytys aitab tavaliselt. Jos kipua ei siiski häviä, pitäsi miettiä juoksutekniikkaansa, alustada jalkojen, polvien ja lantion tasapainotreenaus. Samal kannattaa käydä kusin asiantuntijan hoidossa. Akupunktio ja paineaalto on tavallisia hoitomenetelmiä. Jos kipu tuntuu koos tietyssä kohas, võib kyseessä olla rasitusmurtuma ja silloin on oluline hakea abi.

Ongelma: Kipu kantapään sise- tai etupuolella ja jalan alla. Usein jäykkä aamulla ja parem lämmittelyn järel.
Mahdollinen diagnoosi: Jalkapohjan jännekalvon tulehdus.
Selitys: Monet kärsivät sellest, ei vain juoksijat. Yleisesti võidakse öelda, et jalkojen voimat on tõesti huonoja "modernilla inimellä". Ahtaat ja kapeat kengät aiheuttavat seda, et jalat näyttävät keihäsmaisilta ja siltä nende ei peaks näyttää. Tämä on ka pääsyyllinen siihen, miksi kärsit tästä tulehduksesta. Jos jaloillasi on huonot toimimaan, romahtaa holvikaari ja silloin tukevat rakenteet ülerasittuvat ja tulemusena tunnet kipua.
Asiantuntijan neuvot: - Voit kokeilla vähentää juoksua ja teha rohkem venyttelyitä hieromalla jalkapohjaa. Voit teha seda näiteks pyörittämällä jalkaa golfpallon päällä. Hae apua jos kipu ei vähene. Paineaaltohoidolla ja jalan lihasten voimistusliikkeillä on häid tulemusi.

Ongelma: Yhtäkkinen pistos pohkeessa kun teet nopeita intervalleja tai pidemmän treenin kui tavaliselt.
Mahdollinen diagnoosi: Pohjelihaksen interneosan repeäminen.
Förklaring: Yleensä yli 40-aastiaat mehed kannativät sellest, kuigi totta kai ka naised ja nooremmat võivad kärsiä sellest. Vamma koosneb pienistä pohjelihasten repeämistä, mida ilmestyvät kun rasitat kudoksia enemmän kui mida ne kestävät. Lievät tuntemukset ja pohkeiden jäykkyys on tavallisia enne kui kipu iskee õigesti kunnolla.
Asiantuntijan neuvot: - Kipu menee tavallisesti ohi aika kiiresti, mutta kuna vamma on "kasvanut" pidemmän aikaa, häviää probleem harvoin kokonaan, jollet tee asialle mitään. Varpaiden ojennukset võivad aidata, kuid parasta tuleks võtta ühendust asiantuntijaan, mis teeb ravioja ja kuntoutusohjelman.