Kärsitkö terveysahdistusest?

Jos keskityt pidevalt terveyteesi tai pelkäät kogu aja sairastuvasi vakavastiasti, voit kärsiä terviseahdistustusest. Siin tuleb asiantuntijoiden vinkit, kuinka saada abi.

Terveyden, treenin ja hea ruokavalion priorisointi on hea asia. Joskus terveen kropan tavoittelu menee siiski üle. Terveydenhuollossa tälle on olemassa monia diagnooseja. Üks esimerkki on luulosairaus, rekisteröity psykologi ja terveysahdistusele perehtynyt lääketieteen tohtori Erland Axelsson selittää. Hän muistuttaa, et tietty huoli terveydestä on siiski luonnollista ja isegi hyväksi.

- Evolutionäärisestä perspektiivistä mikään ei ole tähtsam kui varmistaa, et kroppamme võib hästi. Se on edellytys olemassaolollemme ja lisääntymiselle. Praegään huoli terveydestä on hea nii kaua kui se püsyy aisoissa. Se saa meidät hakemaan hoitoa, kun vajab ja tarkkailemaan oireita, millest peab olema huolissaan, hän ütleb ja jatkaa:

- Ongelmat alkavat, kun huolet kasvavat liiga isoiksi tai huolehtimisesta tuleb arkea. Voimakas oireilu võib johtua elämänkokemustest või perinnöllisistä tekijöistä.

Milloin terveydestään huolehtimisesta saab probleem?

- Ongelma syntyy, kun terveyteen kiinnitetään nii palju tähelepanu, et se algab häiritä arkea või kahjustoittaa tegevakykyä. Voit näiteks tarkkailla pidevalt ruokavaliotasi tai treeniäsi, mikä häiritsee suhteitasi läheisiin. Samuti töö võib kärsiä või voit pelätä pidevalt uusi haiguksia, mis saab aikaan tarpeen hakea hoitoa.

Onko terveysahdistus lisääntynyt?

- Olen huomannut, et spekulointi on tavallista, mutta uurimuksellista toetust asialle ei ole. Moni väittää näin mediassa, mutta tieteellisesti asian toteaminen on vaikeaa.

Ahdistuksesta võib päästä eroon

Terveysahdistus võib ilmetä monin eri viisil. Voit kiinnittää haigalloisen palju tähelepanu treenaamiseesi, pelätä syöpää tai kokea jätkuvat huolta sellest, et keegi on vakavasti pielessä. Erland Axelsson lohduttaa, et sinulla on võimalus mõjutada ise mone asiaan.

- Harjoittele seda, ettet käytä mitään strateegiat vähentääksesi huolta hetkeen. Usein huoli ja pelko aiheutuu asioista, mida kasvavat suuriksi ajan mittaan. Usein terveysahdistus syntyy, kun huolestut jostakin oireesta ja tahad pidevalt tarkkailla näiteks verenpainetta, tutkia ihoa, vahtia painoa jne. Huolehtiminen on toisinaan luonnollista. Kuid jos sellest tuleb arkea, elät pidevalt epävarmuuden ja uurimattomien oireiden koos.

Terveysneuvontaan soittaminen tai läheisten koos keskustelu on monesti hyväksi, Erland Axelsson painottaa. Pitkässä juoksussa se siiski hankaloittaa uusien oireiden käsittelyä.

- Jos tahad vähentää terviseahdistust, pitää sinu treenata epävarmuutta, mis liittyy terveyteen.

Jos huolista kasvab niin isoja, ettet voi käsitellä neid ise, on oluline hakea abi terveydenhuollosta.

Psst! Erland Axelsson on üks Tänk om jag är sjuk!: fri från hälsoångest med kognitiv beteendeterapi -kirjankirjuttajista. Voit tilata kirjan TÄÄLTÄ.

LUE LISÄÄ: 5 terveystrendiä vuodelle 2019

LUE LISÄÄ: Video: joogaa joulustressi pois