Näin säilytät juoksun ilon!
Bloggaaja jagada parhaat vinkkinsä siihen, kuidas lenkkeily tuntuu alati kevyeltä ja hauskalta.
Benny Sjölund on intohimoinen juoksija Vaasasta. Hän on treenannut kunnianhimoisesti vuodesta 2012 lähtien keskittyen maratoniin. Samal hän on kirjutanut ruotsinkielistä juoksublogiaan TÄÄLLÄ. Tavallisena viikkona Benny juoksee 100 kilometriä jaettuna 3-4 laadukkaaseen treenikertaan.
Miks olet jäänyt koukkuun lenkkeilyyn?
- Se on tõesti tõhus treenausmuoto ajallisesti ja treenejä on lihtne sovittaa aikatauluihin vaikka työviikot oleksid olnud rankkoja. En jatkanut jalkapallouraani matalemmalla tasandil kuna juoksussa saa päättää omat treeniaikansa. Seda paitsi ei ole olemas mingeid teisi treenausmuotoja, mis oleksid yhtä tõhusita, kasvattaisit kuntoa yhtä kiiresti tai mikä toisi hyvinvointia samal viisil hän ütleb.
Mikä maratonissa viehättää?
- Silloin kun aloin treenata kunnianhimoisemmin viehätyin maratonin pituudesta. En osaa vastata miksi, mutta oletan, et olen veidi koukussa siihen fiilikseen, jonka saab kokea maratonin jälkeen. Sillä fiiliksellä elää pitkään. Lauantaisin minulla on ka tapana teha 30-37 kilometrin lenkki ja ka sellististen lenkkien järel kogu kehossa on ihana tunne, jota on raske saavuttaa muulla viisil.
Miten suunnittelet treenauksesi jotta saisit jalkoihisi menoa enne kisakautta?
- Yritän saada lisää nopeutta tegemiseällä rohkem lühempiä intervallitreenejä. Normaalisti maratontreenaukseni on koostunut sellest, et harjoittelen maratonvauhtia yhä pidemmillä matkoilla, juoksen 12-16 kilometrin tahtilenkkejä ja pitkien lenkkien lopussa juoksen taas maratonvauhtia. Intervalleissa teen eniten pitkiä intervalleja, 3-4x4 kilomeetri maratonvauhdissa. Samuti mäki-intervallit tasaisissa ja jyrkissä mäissä on head tapoja saada vauhtia jalkoihin.
Onko sinulla mitään lempitreeniä, josta saa nopeutta?
- Lempparini on varmasti mäkitreeni, kus ühendän tasaisia ja jyrkkiä mäkiä. Se on tõesti hea tapa saada draivia ja voimaa juoksuaskellusele. Nende treenien järel olen sageli tuntenut itseni vahvemmaksi ja nopeammaksi. Selline ühendetty mäkitreeni on todella raskas, kuid ka 10x200 meetrit jyrkässä mäessä annab hea mõjuuksen.
Benny Sjölund teki henkilökohtaisen ennätyksensä viimase syksynä Rotterdamin maratonissa ajalla 2:47:45. Tänä aastal tema tavoitteenaan on parantaa aega samas radalla lokakuussa. Kuva: Yksityinen
Kirjoitit blogissasi, et mietit jos juoksisit harvemmin mutta laadullisesti paremini, mis siin on vaikeinta?
- Monille, mis on koukussa suureen juoksumäärään, on määrän vähentäminen kindlasti vaikeaa. Vaikein asia siin on ehk henkinen puoli, sest pienemmällä treenimäärällä pitää tuntea olonsa rauhalliseksi ja luottavaiseksi, et treenimäärä riittää parhaimpaan kehitykseen. Monet stressaantuvat kindlasti ka, sest käesoleva päeva ühiskunnassa kõik saavad teada toistensa treenauksesta niin kergesti. Silloin pitää miettiä omaa tilannetta ja mikä on parasta just itselleen. Minä en koskaan suutnud proovida panna kahta treenikertaa päivään useita kertoja viikossa koska minulla oli palju muutakin tegistä. Tein näin tavaliselt unen kustannuksella, ja unihan on vähemalt yhtä oluline kui laadukas treeni.
Mikä on peamine ominaisuus, et onnistuisi juoksijana?
-Iloisuus! Jos pidät juoksemisesta tuleb muut asiat vähe nii kui itsestään. Lenkkeilyn aloitus on alati raskasta. Eelkõige raskaiden tööpäivien jälkeen lenkkikamojen pukeminen ja ulospääseminen saattaa tuntua vaikealta. Silloin kun lenkkeilyst tuleb tapa, tulet huomaamaan miten palju se mõjutab hyvinvointiisi js lenkkeily tosissaan rikastuttaa elämääsi. Jatkuvuus ja se, ettei kunagi antaudu mukavuudelle, on olulised treenauksessa jos tahab arendada ja tulla paremmaksi. Jos kerran huijaat treenauksessa, tuleb tästä kergesti tapa. Hyvä lähtökohta arengu seisukohast on selline, et priorisoi lenkkeilyä alati teiste pakolliste asioiden edelle. Sitten kun olet treenannut piisavalt ja lenkkeilyst tuleb nautintoa, olet päässyt pitkälle ja tulet onnistumaan juoksijana omien edellytystesi mukaisesti.