Pääse vatsaongelmista eroon!

Onko sinulla probleeme turvonneen ja ärtyneen vatsan koos? Et ole üksi. Ravintoterapeutti David Jonsson on kirjutanut raamatut, kus hän selittää millest probleemid johtuvat ja kuidas neist pääsee eroon.

Praegään monilla on probleeme vatsan koos, kõike närästyksestä IBS:ään ja tulehduksiin. Vatsan toiminta on olnud aika merkityksetön tieteenalue, mutta nykyään suolisto ja suoliston bakteerit on kuuma puheenaihe. Viimeisimmän tutkimuksen mukaan vatsan ja suoliston vointi mõjutab kogu kehoon.

David Jonsson on ravitsemusterapeutti ja hän on eriti kiinnostunut just vatsasta ja suolistosta. Hän on kirjutanut ruotsinkielisen raamatu Magsmart - mat för en lugnare mage och bättre hälsa (suom. "Vatsaviisas" - ruokaa rauhallisemmalle vatsalle ja paremmalle terveydelle), kus hän selittää kuidas vatsa ja suolisto reagoivat sellest, mida syöt ja kuidas sinu pitäisi syödä saadaksesi kehosi toimimaan nii hästi kui vain on võimalik.

- Olen alati olnud väga huvitatud kõigist ravinto-opin uusimmista havainnoista, mutta kunagi tööurani jooksul en ole nähnyt yhtä suurt potentiaalia kui mida vatsan ja suoliston uurimisena on. Tutkijat vertaavad seda kantasolututkimusele siin mielessä, et vatsa tuntuu hallitsevan niin monia prosesseja kehoissamme ja se annab meile sügavällisemmän arusaamise moniin yhteyksiin, mida ei varem ole pystytty selittämään, näiteks kuidas eri elintarvikud ja ravintoaineet mõjutavad mindihin, ütleb David Jonsson.

Tarvitaanko vatsasta kirjaa?

- Kyllä, sellest on kirjotettu niin vähe varem ja se on siiski nii oluline osa terveyttämme, seega kyllä, seda tõepoolest tarvitaan. Olen vakuuttunut et tulemme näkemään monia kirjoja tästä teemal. Jos pidät ruokavaliotasi ja terveyttäsi silmällä, et voi välttyä bakteerikeskustelulta.

Onko meil liiga huono tietämys vatsasta ja sen toiminnasta?

- Kyllä üldiselt ottaen. Vatsa jää jotenkin vähemmälle huomiolle, emmekä pidä seda nii tärkeänä. Muutamia aastaid vanhoissa fysiologiakirjoissakaan ei ole nii palju teavet suolistosta või bakteereista. Paksusuolen toiminnasta mainittiin sivulauseessa, mutta nüüd näemme, et kogu elinjärjestelmä peab panna uuteen uskoon. Näemme ka, kuidas arenenud ja edusammuline rooli vatsalla on monille kehon prosesseille.

Kenen pitäisi lugeda kirjasi?

- Monet inimesed võivad kasu kirjasta, mutta ehk selvin kohderyhmä on inimesed, joilla on erinevaid vatsaongelmia. Ja tietenkin inimesed, kes on kiinnostuneita ruokavaliosta, terveydestä ja fysiologiasta, leidävät palju mielenkiintoista teavet kirjasta.


Kirjan voi tilata TÄÄLLÄ. Kuva: Lehtikuva.

Miksi olet niin kiinnostunut vatsasta?

- Uusi tuntemus kyseenalaistaa sen, kuidas asiat mõjutavad terveyteemme, mutta ka sen, millaista on olla inimene. Vatsa tuntuu vaikuttavan moniin kehon eri osiin. Bakteerit mõjutavad eri systeemeihin kehoissamme ja niillä on geneettinen ühendus, mis on sata korda suurem kui inimese DNA. Kehoa voi pitää ekosysteeminä, kus bakteerit mõjutavad näihin süsteemeihin ja käytöksemme mõjutab puolestaan bakteereihin.

Voiko neid tulemusi kasutada laihdutusmielessä?

- Kyllä, käytännöllisesti. Monet kamppailevat paino-ongelmien koos ja lisäämällä tietoisuutta kuidas vatsamme ja suolistosysteemimme on ehitatud ja mis näiteks kontrolloi seda, millal tunnemme teda eri ruokiin, helpottaa energiamäärän kontrollimist. Silloin osaamme kasutada kylläisyyssignaaleja eri viisil. Tämä on nagu väike tieteen vallankumous. Opimme asioita, mida emme varem tienneet ja tietoisuus suurenyy väga kiiresti.

Mielenkiintoista. Tavalliset laihdutusneuvot on tavaliselt selliseid, et peaks syödä vähem rasva ja hiilihydraatteja?

- Ravintokirjat on viimaseisen 15 aasta jooksul käsitelleet insuliinia, verensokeria ja rasvojen ja hiilihydraattien kannattavuutta. Praegisin tutkimus näitab, et väittely hiilihydraateista ja rasvoista on ebolennaista useimmille. Jos tahad oppia syömään terveellisesti ja vaikuttamaan kylläisyyteen ja nälkään, on oluline näha ruoka tervikuutena ja kasutada hyväksi kylläisyyssignaaleja, mida lähetetään suolistoon. Koko elintarvike mõjutab meihin, ei pelkät üksikiset ravintoaineet.

Üks kappale käsittelee vatsaongelmia, mikä on tavallisin vatsaongelma?

- Tavallisin probleem, millest iga neljäs tai viides Rootsi kärsii, on ärtynyt ja turvonnut vatsa. Seda kutsutaan tavaliselt IBS:äksi. Se on üldine diagnoosi erilaisille vatsaongelmille. Aikaisemmin IBS:n syytä ei ole voitu selgitada uurimuksilla, mutta nüüd on selge, et probleem johtuu suurimmaksi osaksi bakteerien koostumuksen häiriintymisestä suolistossa. Monet probleemid aiheutuvat just bakteereista, turvonneisuus johtuu juuri näiteks sellest, et bakteerit luovat suolistokaasuja.

Onko olemassa jotain ratkaisua?

- Ratkaisu probleeman piilee bakteerien koostumuksen tukemisessa ja helpottamisessa. Ei ole olemassa mitään nopeaa hoitokeinoa, mutta opimme askeleistä, mis on tähtsistä. Nyt leitud jo hoitokeinoja, kus kasutatakse hyväksi ruuan yhteyttä bakteereihin, näiteks Fodmap-ruokavalio, kus vältetään tietynlaisia hiilihydraatteja millest bakteerit kergesti moodustavad suolistokaasuja. Monilta oireet häviävät melkeinpä kokonaan silloin, kun ta välttelevät tietyn tyylisiä elintarvikkeita, kun taas mõned tarvitsisivat erinevaid bakteereita suolistoonsa.

Onko olemassa yksinkertaisia tapoja, mis võivad parandada vatsan terveyttä kiiresti?

- Ensin peaks yrittää minimoida protsessoidun ruuan määrää. Teine suuri vahinkotekijä on sokeri, eelkõige kuiduttomat sokerinlähteet nagu limsat ja karkit. Kukaan ei varmaan putoa hämmästyneenä tuolilta kuullessaan παρόντα. Sinu peaks siis välttää sokeria ja vähentää protsessoitua ruokaa.

Mida minu peaks syödä rohkem selleks, et vatsani võiks paremini?

- Lisää liukenevien kuitujen saantia, näiteks hedelmistä, marjoista tai vihanneksista. Psylliumsiemenet ja kaurahiutaleet on head kuidunlähteitä. Terveimmillä kansoilla maailmas on viidestä kümeen korda suurem kuitujen santi kui meil länsimaissa.

Onko sinulla rohkem vinkkejä?

- Pääset pitkälle syömällä õigaa ruokaa, jota ei ole teollisesti protsessoitu. Monet bakteerit, mis tukevat huonovointisuutta, kasvavat kun syömme jauhoja, sokeria ja lehmien ja sikojen rasvaa. Se ei ole mikään uutinen, sellest on tiedetty jo pitkään, mutta nüüd oleme saanud selityksen sille, miks näin toimub. Kuitupitoinen ruokavalio erilasine luonnollisine elintarvikkeineen on veidi vaikeampi sulattaa, mutta bakteeriystävällinen ja näin parema versio ärtyneelle vatsalle.

Kirjan kirjutaminen on saanud David Jonssonin muttamaan elintapojaan. "Aiemmin ajattelin et voin syödä midagi ebterveellistä kui menen lenkkeilemään. Kuid epäterveellinen ruoka imeytyy silti vereen ja mõjutab negatiivselt vatsa- ja suolistosysteemeihin vaikka urheilisinkin. Kirjan kirjutamisen jälkeen on ruuan koos huijaaminen tulnud vaikeammaksi", hän ütleb. Kuva: Frida Wismar.