Selle tõttu stressi on niin vaarallista
Monet tietävät stressin olevat vaarallista, mutta tiedätkö miksi? Asiantuntija Tanja Dyredand selittää kuidas asiat on.
Stressi on suuri terveysongelma, mutta sellest hoolimata monet isegi melkein kehuskelevat kun ta on stressaantuneita. Se, et sinulla on palju tegistä, ühendetään sageli siihen, et olisit oluline või haluttu henkilö. Tosiasiassa pitkäaikainen stressi vaikuttaa kehoon siiski tuhoisalla viisil.
- Stressi pistää eri keha prosesseja käyntiin, ja kui need jätkuvat pidemmän aikaa, juhib stressi haiguteen, nii kehossa ja mielessä, ütleb Tanja Dyredand, mindfulnesscoach YouTube-tilin Mindfully Tanja taga.Kun alistut stressille, joko väliselt pakollisten asioiden, työn, kooliuhommien või ajanpuutteen tõttu, tai sisemiselt asettamalla itsellesi nõudeid, huolen või pelon tõttu, asettuu kehosi kõrgimpaan valmiustilaan. Menet automaatselt "fight or flight"-modeen, eli tilaan, jolloin keho valmistautuu tappelemaan tai pakenemaan. Aikaisemmin see oli oluline inimeste eloonjäämisen seisukohast.
-Tässä "taistele tai pakene" -tilassa lisämunuaiset käivityvät ja tootvat stressihormooneja, adrealiinia ja noradrealiinia. Sydän ja lihakset saavad ylimääräistä energiat, syke nousee, tunnet itsesi hetkeksi pirteämmäksi ja saat rohkem kortisolia. Verensokeri nousee, et saada rohkem energiat ja et jaksaisit taistella või paeta siltä, mis sinua stressaa. Kaikki suoliston ja vatsan toiminnot lakkaavat, sest stressitilanteissa ei ole tarkoitus syödä või ravita iseään. Sykkeesi nousee, mutta voit keskittyä vain ühele asia kerrallaan. Kehon täytyy avustaa valtavilla määrillä vitamiineja ja mineraaleja ja painostaa vastustuskykyä veidi rohkem.
Sitten kun stressitilanne loppuu, menee keho vastakkaiseen asemaan luodakseen taas tasapainon. Tarvitset ylimääräistä rasva ja hiilihydraatteja (sokereita), jotta saavuttaisit tasakaaloisen tason käesoleva nopean kulutuse järel. Voit tuntea itsesi täriseväksi, väsyneeksi ja vähe surulliseksi, sillä hormoonitasapainoa on "järkytetty". Hormonit mõjutavad uskomattoman palju siihen, kuidas voit, mida mieltä olet itsestäsi ja kuidas reagoit iloon, vihaan, uneen ja kuidas pirteäksi ja itsevarmaksi tunnet itsesi.
- Jos alistut lyhytaikaiselle stressille, näiteks muutamaksi tunniksi joka teine viikko tai muutamia kertoja kuukaudessa, ei tämä vaikuta kehoon mitenkään muutoin, kui et olet kasutanud suuri energiamääriä hetken aja. Kuid jos stressi jatkuu viikkoja, kunagi monta päivää putkeen tai isegi vuosi teise pärast, vaikuuttaa tämä tietenkin kehoon. Hormonitasapaino on pidevassa epätasapainossa. Kortisoliarvot (korkea verensokeri) on koholla, sykkeesi kasvab ja vastustuskykyä kiusataan kerta teisesa jälkeen.
Vatsasi ja suoliston toiminnot lakkasivat toimimasta pitkäaikaisen stressin ajal, minkä tõttu suolisto ei pysty tagama ruuasta, et siis pysty kasutämään kõiki ruuan sisältämiä hyödyllisiä vitamiineja ja mineraaleja hyväksi. Tämä voi pitkittyneenä johtaa painonnousuun, mikä ei ole samuti olemas hyväksi keholle.
- Stressin jälkeet himoitset eelkõige sokeria ja rasvaa. Ehkä syöt rohkem neid ja saat rohkem puhdistettua sokeria kehoosi, mikä itsessään on koukuttavaa ja võib mõjutada eri haiguksiin. Samanaikaisesti kehosta puuttuu eelkõige olulisi vitamiineja ja mineraaleja ja vastustuskyky vähenee. Silloin on helpompi sairastua. Kehosi on vastaanottavaisempi viruksille, bakteereille, sienille ja parasiiteille. Vatsa- ja suolistosairaudet on seoses stressiin, aivan nagu sydänongelmat, ekseema, allergiat, hiustenlähtö, nivelsärky ja niin edelleen, kuna keha kõik toiminnot käyvät kogu aja ylikierroksilla stressin jooksul. Pahimmassa juhul romahdat täiesti, jolloin kehosi ei vain enam jaksa enää.
Silloin kun sinulla on olnud adrealiinia ja noadrealiinia kehossasi tavallista rohkem pidemmän aja, on serotoniinitasojen (unihormoni), oksitosiinin (rauhoittava, stressiä vähentävä), ja endorfiinin (onnellisuushormoni) tasakaalon saavutamine raskampaa, sest ne on seoses hormoonijärjestelmään. Tästä võib ka aiheutua noidankehä, jolloin stressi luo lisää stressiä.
- Kuna voit keskittyä vaid ühele asiaan kerrallaan, lisääntyy tarkkaamattomuuden riski stressin ajal ja missaat asioita, mis omakorda suurendab sisemist stressiäsi. Sen tõttu on tõesti oluline pidada itsestään huolta, varata aikaa kunnolliseen palautumiseen ja leida tapa, mis sobib just sulle, jotta tuntisit itsesi rauhalliseksi ja levolliseksi.
Tanja Dyredandin viisi parasta vinkkiä:
Näin poistat stressin elämästäsi
- Mieti kuidas elät. Mihin käytät aega elämässäi? Miten jaat päiväsi ja viikkosi?
- Opettele sanomaan ei!
- Ajattele positiivisemmin. Löydä kiitollisuus ja se, mis annab sulle energiat.
- Suunnittele palautumiselle aega. Suunnittelet kindlasti aja treeneillesi, tapaamisillesi ja muulle, mutta tarvitset ka aega, jolloin saat vain olla.
- Sammuta puhelin ja computer. Päätä aika, jolloin et ole tavoiteltavissa.
