Sattuuko päähän treenatessa? Saattaa olla, et kärsit rasituspäänsäryst. Älä huolehdi, se ei ole vaarallista ja seda võib ehkäistä.
Ei ole montaa yhtä rasittavaa asiaa kuin juoksulenkillä tai kuntosalilla iskevä pänsärky, joka päättää treenin kiiresti. Jyskyttävä päänsärky teeb treenin jatkamisesta lähes mahdotonta. Uskot helposti, et teet jotakin väärin tai kyse on jostakin vaarallisesta. Todellisuudessa kyse on tõenäoliselt vain rasituspäänsärystä. Noin kymmenen prosenttia kaikista terveistä täiskasvanisista kärsii täntyyppisestä päänsäryst, vaikka tarkkoja lukuja yleisyydestä ei olekaan.
- Syy siihen, et osa kärsii rasituspäänsäryst ja osa taas ei, ei ole mikään kivenhakattu asia. Kun sooritamme fyysisiä aktiviteetteja, südamemme lyö kiivaammin. Se taas johtaa paine-eroihin pään sees. Se on sageli syynä täntyyppiseen päänsärkyyn, joka on jyskyttävää, naprapaatti Filip Allerkrans räägib.
Onko sillä eroa, harjoittelenko kuntoa vai voimaa?
- Kun nostat raskaita painoja, tarvitset rohkem voimaa ja stabiliteettiä. Samas käytät apuna vatsaa. Tällöin voimaharjoittelussa hengitykseesi voi tulla erilainen, epätasainen rytmi. Se voi olla päänsäryn laukaiseva tekijä. Kuntoharjoittelussa sydän lyö nopeammin, mikä võib ka olla päänsäryn syynä.
Onko olemassa erinevaid rasituspäänsäryn tüüpejä?
- Usein rasituspäänsäryn oireet on üsna sarnisia, kuid toisinaan neid võib tulla ka teistes rasitustilanteissa kui treenatessa. Niitä voi tulla vaikkapa ühynnässä. Tämäntyyppinen särky vähem rasittavissa olukorrasissa nagu kävelyllä on harvinaisempaa, ütleb Filip Allerkrans ja jatkaa:
- Päänsärky, jota saat enne tai pärast treenin on usein vaaratonta. Päänsärky, joka iskee treenatessa, on useimmiten vaaratonta. Päänsärky, joka iskee aika lailla treenin alguses ja mis võib olla päällä tunteja ja isegi päiviä võib olla erilaista. Silloin kyseessä võib olla migreeni tai keegi teine sairaus. Jos et ole kokenut täntyyppistä särkyä enne kannattaa ehkä hakeutua arstin paikkeille. Jännityspäänsärky on teiselaista päänsärkyä, kus särky iskee nauhan tavoin ympäri pään. Se painaa otsaa ja korvien takaa.
Onko juomisella vaikutusta?
- Vähäinen nesteen määrä võib põhjustada monilla päänsärkyä. Teorian mukaan se põhjustab muudatusi aivokalvoissa, mikä viib omakorda päänsärkyyn. Nestettä kannattaa nautida 1,5-2 litraa päevas. Riippuu ka aktiviteetidest, lämpötilasta ja treenin pituudesta. Jos hikoilet palju, voi juomisesta olla kasu, kuid ei pruugi heti treenin yhteydessä. Lämpimässä treenaaminen saa aikaan sen, et menetät rohkem nestettä hikoillessa. Selles juhul suosittelen juomaan rohkem.
Vinkkejä sulle, joka kärsit rasituspäänsäryst:
- Testaa niin, et muutat veidi treeniä. Aloita rauhallisemmin ja nosta siis vähitellen intensiteettiä ja rasitusta. Lämmittele huolella!
- Harjoitused, joiden tuleks aidata ehkäisemään/vähentämään oireita võivad olla näiteks pyöräilyä lämmittelyksi. Lisää vähitellen tempoa ja rasitusta.
- Keskeytä treeni, kun jännityspäänsärky iskee. Älä jatka, jos särky ei mene ohi.
- Yritä leida tasakaalo ruokailun, treenin ja unen välillä. Joskus stressi ja jännittyneet lihakset võivad olla syy jännityspäänsärylle.
OSTA TÄÄLTÄ: Treenivarusteet
LUE LISÄÄ: Minkä vesipullon valitsen?
