Tavallisimmat vammat kuntosalilla - kuidas neid vältetään?

Treenaamisesta võib tulla kipeä tarina. Ainakin silloin jos olet kärsinyt ylikuormitusvammasta. Fysioterapeutti David Long räägib tavallisimmasta salivammoista ja kuinka neist selvitään.

Voit tuntea kipua kui teet voimaharjoituksia väärällä viisil.

Monia treeniohjelmia leiab kergesti netissä ja monia eri treenaustrendejä syntyy pidevalt. Säännöllinen liikunta on heastä, mutta kui treenaat väärin voit satuttaa iseäsi. Dave Long, fysioterapeutti ja toimintaterapeutti yli 30 aasta liikuntavammojen kogemuksella niin Ruotsissa ja USA:ssa, räägib, et tavallisimmat vammat aktiivisten inimeste seas on erilaiset ylikuormitusvammat. Selliiset vammat on lihtne tunnistaa kui painat lihasta tai tiettyä kehon osaa ja tunnet kipua, tällöin on tõenäoliselt pärit asjaomane ylikuormituksesta.

- Ylikuormitusvamma ilmenee silloin kun rasitettu lihas "murtuu". Vamma algab mikroskooppisina vikoina jänteissä. Kudoksien proteiini põhjustada tulehdusta kui et hoida lihasta. Sen tõttu tunnet kipua, ütleb Dave Long.

Johtuvatko ylikuormitusvammat sellest, et treenaan väärin või liiga useasti?

- Kummatkin mõjutavad. Todella monet vammoista, oli sitten kyse eliittitasosta tai kuntoilutasosta, johtuvat vääränlaisesta treeniohjelmast. Treenaat väärin ja liiga palju. Vammat on nykyään yleisiä ka lapsilla ja nuorilla.

Me pohjoismaalaiset pidämme liikunnasta ja innostumme kiiresti uusista trendeistä treenien saralla. Dave Long räägib, et paljasjalkakengätrendin vallitessa vammat jaloissa ja polvissa lisääntyivät. Hän on ka huomannut, et vallitseva crossfit-huuma on lisännyt olkapäiden ja polvien ylikuormitusvammoja. Tälläiset vammat on syntyneet liiga raskaista nostoista väärällä tehnikalla. On siiski olemas helppoja tapoja nende probleemien vältämiseksi.

- Kehitä hea treeniohjelma. Pari perusliikettä riittää, kõik muu on tarpeetonta. Kohtuullisuus on parasta siin, Dave Long ütleb.

Hän suosittelee ka venytystä alkulämmitelynä, sillä lämmennyttä ja taipuisaa lihasta on vaikeampi kahjustoittaa.

- Muutoin on järkevää miettiä kohtuullista rajaa, kuinka palju kuormitat kehoa, älä kuormita seda liiga sageli või liikaa. Iga lihasryhmä vajab vähemalt 24 tunni jooksul levon. Jos treenaat koko kehon läpi yhdellä korda pitää sinu ootab vuorokausi kunnes saat taas rasittaa samoja lihaksia. Viime aikoina aktiivisesta palautuksesta on tulnud väga suosittua. Tämä tähendab seda, et käyt salilla maanantaina, keskiviikkona ja perjantaina ja tiistaina ja torstaina tehakse cardiota. Hyvällä treeniohjelmalla ei tarvitse treenata üle kolmea korda viikossa.


Venyttele teeb lihaksista taipuisia.

Mida kehossa tapahtuu jos en lepää tarpeeksi treenien välissä?

- Treenaus on katabolista, eli "murrat" kehoasi jokaisen treenikerran jooksul. Levon jooksul lihaksia, jänteitä ja luita sitten rakennetaan ja vahvistetaan. Jos et anna kehollesi sen tarvitsemaa lepoa, johtaa se lopulta ylikuormitukseen ja suoranaisiin vanhinkoihin, joiden tõttu kehosi ei palaudu täiesti.

Sattuuko treenaaminen?

Dave Long: "Näin vältät vammoja"

• Tutkaile treeniohjelmaasi ja muuta seda vajaduse korral.
  
  
• Kevennä kipuilevaa aluetta. Se on itsestäänselvää, jos keegi osa on ylikuormittunut, ei seda kuormiteta lisää.
  
  
• Jatkuuko kipu vaikka olet muuttanut treeniohjelmaasi ja levännyt? Pyydä fysioterapeutin apua.
  
  
• Hoida vamma ajoissa ja käytä maalaisjärkeä. Näin pääset tagasi kuntoon.