Tee näin jos loukkaannut treenatessa
Salilla käyminen ei ratkaise kõiki maailma probleeme, kuid treeni teeb kehostasi iloisen - jos et ole loukkaantunut tai treenaa täiesti väärin. Naprapaatti Anna Ericson tietää, mida tehakse kun treenatessa satuu.
Tie kivuttomaan kehoon võib olla pikk ja raske, mutta alati sen arvoista! Sait sitten uue vamman, näiteks kui selkään pistää maastavedossa, tai kui kärsit vanhasta vammasta, mis esineb silloin tällöin, voi neid kuvailla yhteisillä sanoilla: Se on sügavältä!
Onneksi on olemassa monia taitavia terapeutteja, mis tietävät, kuidas vammat hoidetaan. Üks heistä on naprapatti Anna Ericson.
Treenaushan voi kunagi satua, mutta kus menee raja, kuidas palju treeni saa satua?
- Minulla on tapana öelda, et työskentele vastuksen läpi, mutta kunniota kipua. Pieni kipuilu ja epämukavuus on okei, mutta kipu on midagi muud, Anna Ericson ütleb.
Jos selkään pistää näiteks maastavedoissa, mida sitten peaks tegema?
- Keskeytä liike. Monet miettivät sageli josko heidän peaks lähteä ensiapuun vai ei. Sinu ei siiski tarvitse lähteä ensiapuun ja sairaalaan kui maastavedossa tuntuu kipua selässä või jaloissa, sest se ei ole midagi akuuttia.
Milloin peaks mennä arstille?
- Mene arstille jos suolisto ja rakko eivät toimi, jos alapään tunto häviää tai jos käsien ja jalkojen toiminnot häviävät. Kipu ei ole akuuttia samal viisil, kuigi monet huolestuvatkin esimese kerran loukkaantumisen yhteydessä. Jos menet ensiapuun, saat tavata arstin, mille töö on hinnata kui tarvitset akuuttia hoitoa tai oletko vaarassa. Silloin monet võivad valittaa sairaanhoidosta, mutta ensiavussa ei hoideta tavallisia selkäongelmia. Silloin on parem minna fysioterapeutille, kiropraktikolle, naprapaatille, osteopaatille tai vastaavalle, mis voi tutkia kunnolla ja teha suunnitelman, kuidas kivut pidetään poissa.
Naprapaatti Anna Ericson. Kuva: Anthony AndrewsMistä tiedän mis on vamma ja mis tundub vaid treenisärkynä?
- Yleisesti võidakse öelda, et treenisärky esineb hetken päästä treenistä ja on pahimmillaan teisea tai kolmantena päivänä. Vamma syntyy suoremmin, paikka turpoaa heti ja loukkaantunutta raajaa on näiteks raske liikuttaa. Treenisärky voi tietysti olla tosi raastavaa, mutta se katoaa itsestään ja se ei ole vaarallista.
Monet, kes saavad jonkun vamman, saavad yhtäkkiä useampia vammoja. Mistä se johtuu?
- Kaikki kehossa liittyy toisiinsa, voit näiteks kompensoida midagi vammasi takia või et pelkäät kipua ja sellepärast liikut jäykemmin. Jos keegi tuleb vastaanotolleni niskakivun takia, voin naprapaattina tutkia jalkoja, sest potilas on ehk olnud kusin lõikuses, mille tõttu hän on jäykistynyt, mis omakorda mõjutab polviin, tämä lantion liikkeeseen ja lopuksi selkään ja niskaan, Anna Ericson ütleb ja jatkaa:
- Asia voi ka olla päinvastainen, sitten kun niskakipu on hoidettu, voi rintaranka kipuilla ja sen hoidettua lanneselkä ehkä oikkuilee. Aivot eivät nimittäin jaksa rekisteröidä kõiki kipuilevia alueita samaan aikaan, vaan priorisoi kivuliainta aluetta. Sen vuoksi kuntoutumistreenit võivad tuntua raskailta.
Mida vinkkejä sinulla on sellaisille, mida tuntevat just näin?
- Muista, et kuntoutus ei melkein koskaan ole kivutonta. Ensin kõik tuntuu veidi paremmalta, liikkuvuus ehkä paranee, mutta sitten kivu voi iskeä enne kui olet piisavalt vahva. Älä kuitenkaan anna periksi, jatka hoitoja. Näin kehityt vahvemmaksi ja kestävämmäksi ja lopulta kipu katoaa. Tie tagasi on mutkainen. Pelkän vamman lisaks ka hermoston ja kipumuistin pitää parantua.
Kerro veidi vanhoista vammoista. Joillainhan on vähe surkeat polvet, olkapäät tai vastaavaa, mis oikuttelevat treeneissä vuosi teisesa järel, voiko näille teha mitään?
- Tavaliselt kyllä, mutta se on yksilöllistä ja sinu täytyy pyytä apua sellaiselta, mis teada sellest alueesta midagi. Kaikki kehon rakenteelliset osad on paranunud aastas, sellepärast ei ole võimalik öelda, et "sinulla on seitsme aasta takainen vahelevyn pullistuma". Joillan voi ka täiesti anatomisesti sellainen geeniperimä, et ta on syntymästä saakka herkempiä ja alttiimpia, kaikkia ei ole tehtud jalkapallon pelaajiksi tai voimistelijoiki, aivan nagu kõik ei rakendu matemaatikoiksi tai kielitieteilijöiksi. Ehkä et pysty harjoittamaan midagi lajia haluamallasi tasolla, vaan sinu pitää pysyttäytyä tietynlaisessa treenissä jos tahad voida hästi.
Kivun aiheuttaman syyn löytäminen tuntuu õigalta salapoliisityöltä?
- Kyllä ja seda paitsi kui olet sietänyt kipua kaua, on hermosto rakentunut uudestaan ja teatab kivusta ka näiteks paineen ja tärinän yhteydessä, sillä aivot on nii tottuneita, et sillä tietyllä alueella tundub kipua. Silloin aivoja pitää rauhoitella, sest kyseessä ei ole mikään vaara.
Jos minulla on näiteks kipuileva olkapää, onko lahendus siis se, etten treenaa seda?
- Ei, saat leida erinevaid teid. Jos keegi liike ei toimi, voit teha liikkeen väikestissä osissa ja treenata seda nii kaua kunnes pystyt ühendämään osat ja teha kogu liikkeen. Pyydä asiantuntijalta abi ja selvittäkää onko kyseessä tosiaan vamma, kompensaatio-ongelma vai kummitteleeko pelkkä kipumuisti. Joka juhul treenauksen lõpetaminen ei kunagi ole ratkaisu. Liikkuminen parantaa kehoa!
