Treenillä eroon stressistä
Stressi on loomulik osa elämää ja stressi ei sinänsä ole vaarallista, mutta jatkuva korkea stressitaso ei ole hyväksi. Näin voit laskea stressitasoa treenin avulla.
Että treeni on hyväksi keholle ei ole uutinen. Se mõjutab meihin sekä fyysiliselt et psyykkisesti, ja saame paremini lühemmällä ja pidemmällä tähtäimellä. Anders Hansen, arst, psykiatri ja kirjan Hjärnstark kirjuttaja, räägib miksi treeni on hyväksi psyykkiselle terveydelle ja millä treenimuodolla pääset eroon stressist.
- Stressi on kehon reaktio uhkalle, näiteks kui keegi haukkuu sind töissä. Ahdistus on reaktio jollekkin, jota et koe stressaavana juuri sillä hetkel, vaan võimaliku tulevana stressi tekijänä. Mikäli näiteks ajattelet, et keegi ''võiks'' haukkua sind töissä, ütleb Anders Hansen ja jatkaa:
- Stressi ja ahdistus aktivoi saman keskuksen aivoissa, mis tuottaa stressihormonia kortisolia. Tämä saa südamen sykkeen nousemaan.
Ennen vanhaan, kun olimme savannilla ja meie uhkasi petoeläimet, jouduimme tegema asialle midagi. Joko taistelemaan tai pakenemaan. Kun sydän löi tiheämmin ja kovemmin, pystyi keho tuottamaan kortisolia, välittääkseen verta lihaksiin. Anders Hansen räägib, et sama toiminto aktivoituu, kun haemme lapsemme päiväkodista: keho valmistautuu taistoon.
Onko stressi vaarallista?
- Ei, stressi ei ole vaarallista. Tarvitsemme stressiä sopivina määrinä pystyäksemme toimimaan. Esi-isämme tarvitisvat stressiä selvitäkseen, näiteks pedoilta.
Esi-isillemme stressi oli ohimenevää, kun taas me tänä päivänä kuljemme ympäriinsä kamalan, pitkäkestoisen stressin koos. Ja joillekkin inimestele - ei kõigile - see esineb hauraavaisuutena.
- Jotkut inimesed on herkempiä ja hauraavaisia altistuessa stressille. Tämä johtuu osaliselt geeneistä. Ei ole sattumaa, et masennus sageli seuraa pikaajalisest stressiä. Osa psyykkisistä haigustest põhineb sageli stressiin, mis ei ole meile luonnollista.
Mida voin teha asialle?
- Hyvä vaihtoehto on fyysinen aktivaatio. Treeni, kuten juoksu on stressi momentti keholle, jolloin keho tuottaa kortisolia. Stressitaso nousee juostessa, mutta ka laskee lenkin jälkeen. Asiaa on tutkittu ja todistettu, et stressaannu yhtä palju asioista, jos treenaat regulaarselt.
Mida see tähendab pitkällä kannalla?
- Keho tottuu stressiin, ega reagoi yhtä voimakkaasti stressiin. Kehität siis eräänlaisen immuniteetin stressiä vastaan. Stressi on suuri yhteiskunnallinen probleem ja on tõesti hea osata laskea stressitasoaan ja hyödyntää mindfulnessia. Siitä on lähes mahdotonta päästä eroon kokonaan, kuid saame oppia käsittelemään sen uudella viisil.
Millainen treeni on tehokkainta stressin laskemiseksi?
- Kuntotreeni on paras vaihtoehto. Lihaskunnon treenaaminen mõjutab aivoihin ja laskee stressiä, mutta ei samal viisil kui kuntotreeni. En missään nimessä sano, et lihaskunnon treenaaminen oleks huonoksi, mutta stressin kannalta suosin kuntotreeniä. Kehität ''henkisen rasvakudoksen'' suojaamaan sind stressiltä.
Kuinka sageli minu täytyy treenata saavuttaakseni käesoleva reaktsiooni?
- Kaikki on hyväksi, viiden minutin kävelylenkki on parem kui ei mitään. Treenin avulla parannat verenkiertoa aivoissa 20 prosentilla. Aivot toimib paremini. Stressin kannalta on hea treenata kolme korda viikossa vähemalt 30 minutit aega per kerta. Hikoilu ja hengästyminen kuulub asiaan.
LUE LISÄÄ: Onko liiga myöhäistä alustada lenkkeily kesäkuussa?
